Käytännön osaamista simulaatio-opetuksella

Digitaalisen ajan muutospaineet opettajan työssä

Muutostarpeeseen vastaaminen, joustavuus, työelämän murros, tulevaisuuden työelämäntaidot, tulevaisuuslähtöinen oppiminen, muutoskyvykkyys ja moni muu käsite kuvaavat hyvin tämän hetken opettajan työtä oikeastaan kaikenlaisissa työympäristöissä. Toimisen (2017) ”Välähdyksiä tulevaisuudesta” -raportin mukaan useat asiantuntijat ovat todenneet muutoksen olevan melko hallittua ja jossain määrin hidastakin, minkä voidaan osittain katsoa johtuvan ihmisen kyvystä sopeutua muutokseen. Onko niin, että opettajat ovat valmiita katsomaan tulevaisuuteen ja pyrkivät omalla toiminnallaan vastaamaan muutokseen aktiivisesti. Esimerkkinä tästä on Etiäinen-hanke, jonka työpaja järjestettiin Kouvolassa 22.1.2019 sekä Educa-messut Helsingissä 28.1.2019.

Etiäinen-hankkeen tulevaisuustyöpaja

Hanke tutkii ja ennakoi tulevia ja kiihtyviä koulutustarpeita. Tulevaisuuspaja oli suunnattu eri oppilaitosten henkilöstöille ja joillekin sidosryhmien edustajille. Jari Koskisen (Alternative Futures) alkupuheenvuoroissa esiintyi paljon uusia käsitteitä, joista tuli ottaa selvää päivän aikana: ”heikot signaalit”, ”haitallinen samanlainen”, ”haitallinen erilainen”, Neo-generalismi, VUCA (Volatile-Uncertain-Complex-Ambiguous).

Lähdimme ryhmissä etsimään ns. heikkoja signaaleja ja kartoittamaan tulevaisuuden muutosilmiöitä, jotka vaikuttavat koulutussisältöihin ja opettajien tuleviin työtehtäviin. Opettajan/ohjaajan rooli muuttunee lähitulevaisuudessa, ja lienemme tekemisissä aivan uusien ammattienkin parissa.

Ryhmämme teemana olin miettiä 10 muutoksen ajuria, jotka vaikuttavat osaamistarpeisiin jo ihan lähitulevaisuudessa. Tärkeimmiksi muutosajureiksi kirjasimme seuraavat: ilmastonmuutos, maahanmuutto, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kansainvälisen politiikka kriiseineen, individualismi, uusi teknologia (robotisaatio, AR, keinoäly). Erityisesti näimme vahvan kehittämisen kohteen juuri uudessa teknologiassa, joka on kytkettävissä oppilaitoksen arkeen.

Ryhmämme kehittämiskohteet sekä tulevaisuuden haasteet olivat seuraavat:

·         tekoäly ja robotti työkaverina

·         monialainen koulutus

·         3D

·         täysin personoidut opiskelupolut

·         tutkinnot osaamismerkein

·         aika ja paikka vapaa opiskelulle → rakennukset.

Jari Koskinen värikkäässä puheessaan herätteli erityisesti meitä oppilaitosten edustajia. Ovatko oppilaitokset monumentteja, joilla ei ole riittävää muutoskyvykkyyttä? Ovatko ne riittävän ketteriä vastaamaan muutoshaasteisiin, kuuntelemaan ja ymmärtämään työelämän sekä yhteiskunnan tarpeita? Entä olemmeko me?

Poimintoja Educa-messujen tarjonnasta

Educa-messuilla, Suomen suurimmassa opetusalan tapahtumassa 28.1.2019 tarjonnasta suurimman ryhmän muodostivat erilaiset aktivoivat ja toiminnalliset menetelmät. Näkyvillä olivat erilaiset opetukseen kehitetyt kortit, lautapelit, askartelupakkaukset sekä toiminnalliset tehtävät. Myös liikunnallisia mahdollisuuksia oli esillä useammassa esittelypisteessä.

Etenkin kielten opettajille oli suunnattu erilaisia informatiivisia ja pelillisiä sovelluksia. Yksittäisenä suomalaisena toimijana jäi mieleen Seppo-peli, joka lähestyy opettamista pelillisten keinojen avulla.

Lisäksi oli taikalattiaa, jossa liikuteltiin oppimisalustaa jaloilla, itslearningia, ja Hublet iPadia, joita voi hyödyntää monenlaisissa tilanteissa. Yhteinen tekijä näille oli, että ne ovat maksullisia.

Opetusministeriö tarjoaa opettajille maksutonta koulutusta, jossa opettajat oppivat itse tekemään opetukseen erilaisia pelejä tai alustoja.

Yhteenvetoa

Eri toimijat käyvät tulevaisuus- ja digitalisaatiokeskustelua monista eri näkökulmista. Runsas tarjonta aiheuttaa valinnan vaikeutta tarttua itselle oleelliseen tietoon. Yksittäisen opettajan vastuulle jää löytää ne työkalut ja tavat, jotka soveltuvat omaan pedagogiikkaan.

Kirjoittajat Päivi Korhonen, Minna Sihvo, Minna Ruokojoki, Mari Järvenmäki ja Ulla Korvenpää