Käytännön osaamista simulaatio-opetuksella

Simulaatio-­opetus tähtää yksittäisten taitojen ja kliinisen osaamisen sijaan laajempaan osaamiseen hallintaan. Työturvallisuus, inhimilliset tekijät ja ei-­teknisten taitojen osaamisen kehittäminen ovat siitä esimerkkejä. (Salonen 2013, 9.) Simulaatio-opetuksen mahdollisuudet oppimisen tukena ovat edelleen ajankohtaisen tutkimuksen ja keskustelun kohteena. Simulaatio-oppimisympäristöjen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää pedagogisten ja kasvatustieteellisten teorioiden hyödyntämistä sekä opetus- ja oppimiskäsitysten tuntemusta. Simulaatio-opetuksen ja pedagogisten mallien suunnittelulla ja toteutuksella voidaan edistää oppimisen prosesseja: parhaimmillaan simulaatioiden avulla oppiminen ei ole vain hauskaa, vaan myös tehokasta. (https://www.oulu.fi/sites/default/files/Simulaatiopedagogiikka.pdf) 

Simulaatio mallintaa tosielämän tilanteita  

Simulaation avulla oppilaat eläytyvät todellisiin tapahtumiin ja toivottavasti ymmärtävät paremmin historian henkilöiden ratkaisuja. Simulaatio eroaa draamasta lähinnä siten, että simulaatio pyrkii jäljittelemään todellisia tapahtumia. Oppilaiden ratkaisut poikkeavat usein todellisista tapahtumista, mikä on opetuksen kannalta yksinomaan hyödyllistä: se avaa mahdollisuuden keskusteluihin ratkaisuista ja niiden perusteluista. Tämä rajanveto ei ole kuitenkaan aivan täsmällinen, sillä esimerkiksi kulttuurisimulaatiot ovat usein puhtaasti mielikuvituksen tuotetta. Simulaatiot ovat varmasti useimmille oppilaille tuttuja ainakin kaupallisten tietokonepelien muodossa. Useimmat näistä simulaatioista käsittelevät sotia tai konflikteja, mukana on myös erilaisia yhteiskunnan kehittymistä koskevia simulaatioita (sivilisaatio-pelit). (www.edu.fi)

Simulaattorissa oppija näkee valintojensa vaikutukset 

Simulaattorilla tarkoitetaan opetuskäytössä olevia todellisuutta jäljitteleviä laitteita ja ympäristöä. Oppiminen perustuu oppijoiden toimintaan simulaatioympäristössä. Kaikille simulaattoreille yhteistä on interaktiivisuus eli käyttäjä saa omalla toiminnallaan aikaan muutoksia järjestelmän toiminnassa. Tämä tapahtuu simulaattorin hallintalaitteiden avulla, joita simulaatio-­ohjaaja käyttää. Oppijan tulisi reagoida mielekkäällä tavalla näihin muutoksiin. (Salakari 2007, 119.) 

Simulaatiota osana kokonaisvaltaista oppimisprosessia kutsutaan full­scale simulaatioksi. (Salonen 2013, 9.) Se rakentuu kolmesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa valmistaudutaan simulaatioon luomalla skenaario, jakamalla roolit sekä käymällä läpi tavoitteet ja toimintaohjeet. Toinen vaihe on varsinainen simulaatioharjoitus. Kolmannessa vaiheessa simulaatioon osallistuneet, ohjaajat ja muut osalliset, purkavat tilanteen. Jälkipuinti ja siihen liittyvä itsereflektointi on tärkeä osa oppimisprosessia simulaatioharjoittelussa. (Kettunen 2014, 3, 7.) (https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2015/11/24/simulaatio-oppimista-vai-leikkia/)

Simulaatiopedagogiikan käytännön sovellukset

Simulaatiopedagogiikkaa hyödynnetään erilaisissa yhteyksissä. Yksi luonteva soveltamiskohde on yrittäjyysopetus. Yrittämään oppii tekemällä ja kokeilemalla aidoissa ympäristöissä, aitojen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitokset tarjoavat turvallisen ja ohjatun ympäristön yrittäjyystaitojen kartuttamiseen ja riskinottokyvykkyyden kasvattamiseen. Erilaiset valmiit harjoitusyritysmallit, kuten Nuori Yrittäjyys, Finpec ja 4H tarjoavat valmiita ratkaisuja yrittäjyyssimulaatioille. Oppilaitoksilla on myös omia oppimisympäristöjä. Näissä oppijat pääsevät käymään läpi yrittäjyysprosessin tarjooman suunnittelusta, hinnoittelusta ja markkinoinnista aina yrityksen hallittuun lopettamiseen saakka.

Monialaisen verkostotyön oppimista sosiaali- ja terveysalalla

Perinteisesti sosiaali- ja terveysalalla koulutetaan eri ammattialan edustajia omissa ryhmissään. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalojen työntekijöiden ammatillinen osaaminen edellyttää syvällisempää ja rajoja ylittävää verkosto-osaamista. Monialaisessa simulaatio harjoittelussa sosionomi, sairaanhoitaja ja ensihoitaja opiskelijat tulevat tietoisiksi sosiaali- ja terveysalojen ammatteihin liittyvistä erilaisista osaamisen alueista ja tehtävistä. Sosionomin ammatti ja työtehtävät voivat olla sairaan- tai ensihoitajalle vieraita. Myöskään sosionomit eivät tiedä, mitä kaikkea esim. terveydenhoitajan työhön kuuluu. Simulaatioharjoituksen tekeminen yhdessä ja tilanteen yhteinen pohdinta auttaa hahmottamaan asioita uudella tavalla, jolloin on mahdollista ymmärtää kyseistä tilannetta ja asioita laajemmin, syvällisemmin ja omaksua erilaisia vaihtoehtoja toimia yhteistyössä myös tulevissa työtehtävissä.  

Sahatavaratuotannon simulointimalli jalostusketjujen tarkasteluun

Sahateollisuudessa on otettu käyttöön 2000-luvulla sahaussimulaattorit, joiden avulla raaka-aineen laatu saadaan selvitettyä ja lajiteltua ennen sahausprosessia. Näiden simulaattoreiden toiminta perustuu uudenlaisen röntgen teknologian sekä 3D-kameroiden käyttöön. 

Sahasimulaattorilla voidaan simuloida hyvin yksityiskohtaisesti kuvattujen runkojen ja tukkien sahausta ja jatkojalostusta aina komponentteihin saakka. Tukki kuvataan sekä geometrian että oksikkuuden suhteen tarkasti. Myös tuotteet määritellään hyvin tarkasti sekä sallitun vajaasärmäisyyden että oksaisuuden suhteen. Ohjelmassa kuvataan myös sahatavaran tai komponenttien särmäys ja tuotteiden katkontaoperaatiot. Simuloinnissa lasketaan tukki- ja asetetietojen perusteella sahauksessa syntyvän kappaleen tarkka geometrinen muoto sekä jokaisen yksittäisen oksan koko, laatu ja paikka sahatavarakappaleessa, kun sahanterä leikkaa tukkia.  Yhdistämällä metsässä suoritetut mittaukset ja sahoilla olevat mittaukset voidaan tuottaa sellaista informaatiota, jota voidaan käyttää sahauksen liiketoiminnan asiakaslähtöisessä ohjauksessa puunhankinnasta tuotannon suunnitteluun. Simulaattoreiden ja optimoinnin avulla ollaan päästy merkittäviin säästöihin sahateollisuudessa.  http://www.metsateho.fi/tukkirontgendata-sahapuun-ohjauksessa/ 

Haluatko oppia lisää simulaatiopedagogiikasta?

Alla olevassa linkissä on mielenkiintoinen esitelmä simulaatiopedagogiikasta https://drive.google.com/file/d/0BxXUx53Hz7a8UmhIVjZueXdNazA/view 

Ilkka Tarvainen, Ulla Huhtalo, Päivi Ojala