Virtuaalimetsiä, palvelupolkujen seulomista ja asiakaspalautteen käsittelyä tekoälyä hyödyntäen
Tekoäly on tänä päivänä läsnä kaikkialla. Tekoälyyn perustuvat teknologiat lisäävätkin useiden ihmisten tekemien tehtävien tehokkuutta ja parantavat näin tuottavuutta. Uskotaan, että tekoäly mullistaa liikenteen, teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän seuraavien vuosien aikana. On todettu, että koneoppiminen ja tekoäly ovat erityisen hyödyllisiä tehtävissä, jotka edellyttävät suurten tietomassojen analysointia ja säännönmukaisuuksien havainnointia
Tekoäly ja digitalisaatio puhututtavat. Jokainen toimiala etsii omaa tapaansa hyödyntää näitä. Pääministeri Juha Sipilä on linjannut, että Suomi haluaa olla tekoälyn ykkösmaa maailmassa (Valtioneuvosto 2018, valtiovarainministeriön tiedote 5.12.2018.).
Digitaalisuus on uusien pk-yrityksien DNA:ssa
Muutaman vuoden ikäiset sekä kasvuhaluiset yhden hengen yritykset panostavat digitaalisuuteen huomattavasti enemmän kuin muut yhden hengen yrittäjät. Tämä selviää Suomen Yrittäjien ja Elisa Prior Konsultoinnin tekemästä tutkimuksesta (2017). Pk-yrityksistä tekoälyä hyödyntävät etenkin palvelusektorin edelläkävijät. Se on ylivoimainen apu esimerkiksi asiakaspalautteen ja somekeskustelujen käsittelyssä.
Digitaalisuus valtaa alaa myös perinteisimmissä pk-yrityksissä. Viimeisimmän pk-barometrin (2018) mukaan pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja. Erityisesti pilvipalveluiden ja sosiaalisen median käyttö sekä yrityksien hankinnat verkossa ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkimuksen mukaan yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä.
Metsäteollisuus ja terveysala etsivät hyötyjä digitalisaatiosta
Myös metsäteollisuus elää uuden murroksen kynnyksellä. Puun käyttö lisääntyy ja uusia sellutehtaita syntyy sekä Suomeen että maailmalle. Uusia innovaatioita syntyy sekä lääke-, biotuote- että vaateteollisuuteen kovaa vauhtia. Virtuaalimetsät tekevät myös tuloaan. (Promaint 16.5.2018, https://promaintlehti.fi/.) Metsiemme digiloikan hyötypotentiaalissa puhutaan merkittävistä kustannussäästöistä ja lisätuotoista. Digitalisaatio on edennyt nopeasti Suomen metsäteollisuudessa ja tulevaisuudessa metsänhoito on myös yhä virtuaalisempaa. On mahdollista, että metsänomistajat voivat käydä metsissään vaikkapa olohuoneistaan käsin virtuaalilaitteiston avulla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta katsottuna tulevaisuutta on esimerkiksi se, että tekoäly pystyy seulomaan suuresta määrästä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiointitietomassaa palvelupolkuja, jotka ennustavat kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Espoon kokeilussa tekoäly löysi lähes 300 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta. Mikään löydetyistä tekijöistä ei ole yksin riski, mutta usean tekijän yhtäaikainen esiintyminen voi sitä olla. Tekoälystä voikin tulevaisuudessa löytyä apu hyvinvointipalvelujen ennaltaehkäisevään kohdentamiseen ja kuntapalvelujen kehittämiseen. Laajempaa käyttöä odottaessa pitäisi kuitenkin ratkoa mm. tietosuojakysymykset tämänkaltaisten tietojen keräämisessä. (STT 7.6.2018.)
Tekoäly vaikuttaa tulevaisuuden työelämään
Tietokirjailija, KTM Antti Merilehto puhuu (Korhonen 2019, TIVI-lehti) tekoälyn vaikutuksista tulevaisuuden työelämään. Merilehdon mukaan on vain hyvä, että koneet voivat jatkossa tehdä
ihmisten puolesta monet puuduttavat ja vaaralliset työt. Koneet eivät kuitenkaan tee ainoastaan kouluttamattoman väen töitä, vaan esimerkiksi osa juristin tehtävistä (sopimusten läpikäynti ja vertailu) on jatkossa mahdollista digitalisoida.
Nykyinen tekoäly on VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailiston mukaan kapeaa tekoälyä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että tekoälyn avulla tehdään roboteille opetettuja tehtäviä. Seuraavana askeleena hän mainitsee vahvan tai yleisen tekoälyn, joka kykenee ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä laajemmin ja joka hallitsee myös maalaisjärjen.
Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan tulevaisuuden työelämässä korostuu ihmiskohtaamisten tärkeys. Kun robotisaation ja tekoälyn maailmassa leikkaa ja liimaa -tyyppinen työ ei enää ole ihmisen työtä, on ihmisellä taito empatiaan ja muiden kohtaamiseen. Ehkä tulevaisuuden startup-yritys onkin kuten Gubbe, ikäihmisille suunnattu sydänystäväpalvelu, jonka ovat perustaneet Meri-Tuuli Laaksonen ja Sandra Lounamaa. Yritys tarjoaa ihmiskontaktia, juttuseuraa, pientä apua kodin askareisiin tai vaikkapa kaveria teatteriin tai elokuviin (Gubbe 2019).
Tulevaisuuden kehityspoluista liikkuu tiedeyhteisöissä erilaisia skenaarioita. Selvää on kuitenkin, että tekoäly ja sen vaikutukset koskettavat jokaista. Tekoäly lisää takuuvarmasti niin työn tuottavuutta kuin tehokkuuttakin. Se voi myös korvata ihmistyövoiman monissa eri tehtävissä, aitoon vuorovaikutukseen ja empatiaan tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin ihmistä.
Hyvä läpileikkaus usealta alalta esimerkkeineen tekoälyn käytön mahdollisuuksista. Vaikka ehdottomasti näen digitalisaation ja tekoälyn kehityksen tärkeänä edistysaskeleena yhteiskunnan kehittymisessä, silti minua liikutti eniten tekstissä ihmiskontaktiin perustuva palveluyritys Gubbe. Helpottaako meitä ajattelu, että tekoäly ja digitalisaatio korvaavat joitakin työtehtäviä, mutta uusia tulee tilalle, kunhan vaan me ihmiset älyämme niitä ajatella ja luoda?
VastaaPoistaSamaa mieltä tuosta, että ihmiskontaktin tarve ei tule mielestäni poistumaan, saattaa jopa korostua ja sitä kautta myös luoda uusia työpaikkoja ja vaatia uudenlaista osaamista.
VastaaPoistaMinä bongasin kanssa tuosta postauksesta juuri tuon ystäväpalvelu Gubben, kiva esimerkki kaiken tekoälyn vastapainoksi. Ja juuri tänään 14.2. hyvin ajankohtainen. Hyvää Ystävänpäivää kaikille!
VastaaPoistaMinustakin hyvä katsaus siitä, mitä kaikkea tekoälyn rintamalla on menossa. Tekoäly voi helpottaa arjen elämää monellakin tavalla. Teknologian kehitys yleensä aina tekee tarpeettomaksi joitakin työtehtäviä, mutta samalla myös synnyttää uusia mahdollisuuksia. Uskoakseni se pätee myös tekoälyyn. Tuo Gubbe on tosiaan kiinnostava. Missä määrin tekoäly todella voi olla luonteva juttukumppani ja kauanko sen kanssa jaksaa tarinoida.
VastaaPoistaJos pääministeri Juha Sipilä on linjannut, että Suomi haluaa olla tekoälyn ykkösmaa maailmassa, niin mitenköhän se oikein tehdään ja mitä se tulee yhteiskunnalle maksamaan?
VastaaPoistaKattava postaus. Tekoälystä on paljon hyötyä, myös opetusalalla. Ehkäpä meillä tulevaisuudessa vapautuu aikaa puuduttavien rutiinien parissa työskentelystä sellaisiin tehtäviin, jossa voi mennä pintaa syvemmälle. Tuota metsänomistajien tapausta pohdiskelin hymyssä suin...Retkiluistelin eilen lähijärven jäällä ja pysähdyin: metsäkone työssään ( tehokas Ponsse ja robotiikkaa) ... mutta se ihana kaadetun metsän tuoksu. En haluaisi, että joku sensori tuo tuoksun sinne omaan tai sen metsänomistajan olohuoneeseen. Saatika, että luisteluhetki tapahtuisi omassa olohuoneessa pelin muodossa. Ihminen on luotu liikkumaan ja aistimaan...sen kaadetun metsän ihanan pihkaisen tuoksun.
VastaaPoista