Oppimisanalytiikka - apua oppimisprosessin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen

Oppimista tapahtuu tunnetusti myös luentosalin seinien ulkopuolella. Erityisesti verkossa tapahtuva oppiminen ja opiskelu on yleistynyt voimakkaasti. Vaikka opiskelua ohjataan verkossa tietyn oppimisympäristön kautta, itse oppimista tapahtuu eri puolilla Internetiä. Kaikki toiminta digiympäristöissä jättää jälkensä ja yksilön toimintaa voidaan seurata digitaalisin menetelmin. Oppimisanalytiikka tuo mukanaan hyötyjä ja sillä voidaan parantaa online-koulutuksia. Kuten useilla uusilla ilmiöillä, oppimisanalytiikalla on myös vaaransa ja varjopuolensa. Yksilön toiminnan seuraaminen nostaa esiin eettiset kysymykset yksilön tietoturvasta. Analytiikkaa tulee käyttää vain oppimisen tukemiseen ja sen tulee olla läpinäkyvää opiskelijalle. Hänelle tulee kertoa, että analytiikkaa käytetään hänen oman oppimisensa tukemiseen.

Oppimisanalytiikka on yksinkertaisesti tietoa oppijan toiminnasta digitaalisessa ympäristössä. Yksinkertaisimmillaan se on tietoa siitä, mitä opiskelija on tehnyt oppimisympäristössä, jossa opiskelun oletetaan tapahtuvan. Mitä tehtäviä opiskelija on jo suorittanut? Mitä hän on aloittanut? Mitä aineistoja hän on avannut, jne. Edistyneempi analytiikka kykenee keräämään tietoa myös varsinaisen oppimisympäristön ulkopuolelta, esim. millä sivustoilla opiskelija on käynyt ja mitä videoita käynnistänyt. On tärkeää muistaa, että oppimisanalytiikka tuottaa määrällistä dataa. Työskentelyn laadusta se ei kerro mitään. Emme saa selville, onko opiskelija lukenut annetun materiaalin, vaikka hän olisi avannut sen. Emme näe tuotettujen vastausten laatua, vain sen, että vastaus on lähetetty. Havaitusta aktiivisuudestakin voi kuitenkin päätellä jotain. Silloin, jos oppiminen voidaan testata yksinkertaisin testein, oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää suoritusten hyväksymisessä.

Oppimisanalytiikan keinoin on mahdollista esimerkiksi huomata, että opiskelija on keskeyttämässä opintonsa. Silloin on mahdollisuus puuttua tilanteeseen aikaisemmin kuin ennen ja reagoida tilanteeseen. Voimme tarjota opiskelijalle vaihtoehtoisia suoritustapoja, joilla hänet saadaan motivoitua uudelleen. Toisinaan pelkkä muistuttaminen voi auttaa ja opiskelu voi jatkua normaalisti. Analytiikkaa voidaan käyttää muun ohjauksen tukena ja sen avulla voidaan ohjata opiskelijoita yksilöllisemmin. Massaopinnoissa (MOOC) oppimisanalytiikkaa käytetään diagnosoimaan annettujen tehtävien ja testien suorittamista, jolloin sen avulla voidaan myöntää suoritusmerkintöjä ja sitä voidaan käyttää arvioinnin työkaluna.

Oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää myös verkko-opintojen kehittämiseen. Analyysien tuloksena saadaan tietoa oppimisympäristön ratkaisujen toimivuudesta ja siitä, tukeeko ympäristö oppimista suunnitellulla tavalla. Sen avulla pystytään tunnistamaan opinnoissa esiintyviä pullonkauloja, jotka hidastavat opintojen edistymistä. Analytiikka toimii palautteen tavoin ja sen perusteella ratkaisuja voidaan parantaa.

Oppimisanalytiikka hyödyttää opettajaa opintojakson kehittämisessä, kun hän näkee oppimisympäristöön tekemiensä ratkaisujen toimivuuden. Hän voi myös ohjata opiskelijoitaan yksilöllisemmin, kun hän tunnistaa opiskelijoiden erilaista käyttäytymistä. Oppijat hyötyvät analytiikasta monipuolisten opiskelumahdollisuuksien lisääntyessä (mm. MOOC:it). Myös opiskelija hyötyy saamastaan joustavasta ohjauksesta ja yksilöllisistä oppimispoluista. Analytiikkaa voivat hyödyntää myös tutkijat suunnitellessaan oppimisen ympäristöjä ja työkaluja.

Oppimisanalytiikan keinot kehittyvät voimakkaasti. Useimpiin oppimisympäristöihin analytiikkatyökalut on rakennettu valmiiksi. Työkaluilla nähdään, ketkä ovat avanneet dokumentin tai tiedoston, kuka on tehnyt monivalintatehtävän, kuka on palauttanut vastauksensa palautuslaatikkoon, jne. Ympäristöistä löytyy myös yhteenvetoja, joista opettaja näkee kokonaiskuvan suoritustilanteesta. Erityisesti poikkeamiin, esim. keskeyttämisvaarassa oleviin, on helppo reagoida nopeasti. Oppimisympäristön ulkopuolella tapahtuvaa aktiivisuutta on toistaiseksi hankalampi seurata. 

Oppimisanalytiikan työkalut tulevat kehittymään edelleen ja monipuolistumaan myös varsinaisen oppimisympäristön ulkopuolelle. Tulevaisuudessa analytiikan avulla on mahdollista vahvistaa entistäkin monipuolisempaa oppimista mm. erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Edistyneen analytiikan avulla kyetään tunnistamaan oppijan tunnetiloja ja motivaatiotekijöitä.  Kun näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä otetaan huomion eettiset tekijät ja niiden käyttö on läpinäkyvää, voimme ohjata oppimista ja tunnistaa tavoitteiden saavuttamista entistäkin joustavammin.

Kirjoittajat: Päivi Killström ja Johanna Stenroos-Vuorio