Tekoäly ja robotiikka

Tekoäly ja robotiikka mullistaa maailmaamme ja ympäristöämme nopeasti ja osittain jopa huomaamattomasti. Päivittäisten palvelujen tuottajat, kuten kauppa, apteekki ja terveydenhuolto hyödyntävät tekoälyä parantaakseen ja nopeuttaakseen tarjoamiaan palveluja. Terveydenhuollossa tekoäly parantaa lääkehoidon turvallisuutta ja tehostaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Tekoäly vähentää ihmisten suorittamien tylsien ja toistuvien työtehtävien tekemistä.

Mielenkiintoinen oli kirjailijoiden Maija-Riitta Ollilan ja Jussi Lehmusveden haastattelu ylen aamuteeveessä (17.4.2019).https://areena.yle.fi/1-50118856

Miksi

Lähtökohtana on, että tiettyjä töitä robotti pystyy tekemään halvemmalla, tehokkaammin ja vähimmillä virheillä, kuin ihminen. Nämä työt ovat yleensä rutiininomaisia, joissa ei tarvita toisten ihmisten kuuntelua tai nopeita muutoksia esim. inhimillisistä syistä.

Tekoälyn avulla pystytään parantamaan suorituskykyä ennalta määritellyissä tehtävissä. Parantaminen perustuu saatavilla olevaan sekä käytön aikana kertyvään dataan ja/tai kokemukseen. Kyseessä on siis oppiva järjestelmä ja voidaan siis ennakoida tulevaa ja luoda tätä kautta mm. ajan säästöä ja kustannustehokkuutta.

Töiden muutos

Varmaa on, että robotiikan ja tekoälyn kehittyminen tulee muuttamaan ihmisen työnkuvia. Tärkeä kysymys on, että mitä osaamista näiden avulla on vaikeaa korvata eli missä ihmistä tulevaisuudessa tarvitaan eniten. Tekoälyn käytön lisääntyessä myös muutos lisääntyy, joten myös uuden teknologian ymmärtäminen on entistä tärkeämpää kaikille sen ympärillä toimiville. Tämä tuo haasteen myös työntekijöille, joiden tehtäviä robotti tai tekoäly ovat alkaneet suorittamaan. Heidän tulee olla entistä aktiivisempia ja pohtia omia vahvuuksiaan. Mitä ovat ne työt/taidot, joita koneet eivät hoida ja miten voi käyttää niitä tukena osana omaa osaamista?

Näistä päästään robotiikan ja teknologian lisääntymisen akilleenkantapäähän eli koulutusjärjestelmään. Nykyinen koulutusjärjestelmämme on luotu edellisen vallankumouksen tarpeeseen eli teollisuuteen. Miten koulutus pystyy olemaan tilanteen tasalla, kun tarvitaan uuden tulevaisuuden osaajia? Tai vielä yleisemmin, mikä on koko koulutuksen tulevaisuuden tehtävänä?

Tekoäly ja robotiikka koulutuksen tukena

Tekoäly ja robotiikka tulevat muuttamaan oppimisen tapaamme, seurantaa ja arviointia sekä tarvittavan tuen kohdentamista ja saantia. Chattibottia voidaan käyttää opiskelijoiden neuvojana, joka samalla oppii lisää heidän vastaus tavoistaan. Oppimisanalytiikkaa käyttäen saadaan tietoa opiskelijoiden tavasta oppia sekä heidän tuen tarpeestaan. Näitä käyttämällä voidaan mm. opettajan aikaa käyttää tehokkaammin ja pystytään huomioida kukin opiskelija paremmin yksilönä.

Uhkia

Tekoäly tarvitsee dataa, jonka keräämisessä tulee ottaa huomioon sekä lait että etiikka. Vaikka keräämiseen olisikin pyydetty lain mukainen lupa, niin onko luvan myöntäjä ymmärtänyt aidosti mihin tai kuinka kauan hänen antamaansa dataa käytetään? Tiedon käyttöön liittyen on ongelmallista myös sen tulkinta ja yhdistäminen, jota käytetään hyödyksi varsinkin kaupallisesti.

Robotiikan ja tekoälyn yleistymisen myötä on keskusteltu niihin liittyvästä työttömyyden uhasta, mutta se on näkökulmakysymys. Lähtökohtana on kuitenkin tekniikan kehittymisen myötä tuottavuuden lisääminen ja toimintojen järkeistäminen. Tätä kautta voidaan työllistää ihmisiä jopa enemmän, sillä olemassa olevat työt voivat poistua nopeallakin aikataululla. Ihmisen tulee oppia käyttämään uutta teknologiaa hyödykseen.

Isoin uhka kuitenkin lienee, että käytämme teknologiaa vain teknologian vuoksi, jolloin tarpeet ja mahdollisuudet unohtuvat.

Robotiikka ja tekoäly elintarviketeollisuudessa

Elintarviketeollisuus on merkittävä automaatiotekniikan hyödyntäjä sekä valmistuksen eri vaiheissa, että materiaalien ja valmiiden tuotteiden keräilyn, jakelun ja varastoinnin yhteydessä. 

Meijeriteollisuudessa volyymit ovat suuria ja tuotteiden säilyvyysajat ovat lyhyitä. Lisäksi ala on hyvin työvoimavaltainen, ja työhön kuuluu paljon raskasta ja toistuvaa nostelua kylmissä varastotiloissa. Alan hinnat määrittää ankara kilpailu, joten kannattavuuden parantaminen riippuu toiminnan tehostamisesta ja kulujen karsimisesta. Teollisuudessa automaatiolla nostetaan käyttösuhdetta. Tämä perustuu siihen, että koneet toimivat paitsi tehokkaammin kuin ihmiset myös kaikkina vuorokauden aikoina samalla hinnalla. Automaatiotekniikalla toimivassa tuotannossa virheiden määrä on tavallisesti pienempi sekä laatu parempi ja tasaisempi kuin ihmistyövoimalla suoritetussa tuotannossa.

Varastoinnissa ja jakelussa robottikeräily yhdistettynä puheohjattuun käsinkeräilyyn mahdollistaa nykyisin lähes sadan prosentin toimitusvarmuuden meijereiden jakeluvarastoista kustannustehokkaasti. Puheohjaus helpottaa käsinkeräilyä huomattavasti, kun keräilijän molemmat kädet ovat vapaana ja se myös vähentää virheitä. Käsinkeräilyä tarvitaan pienempien erien ja yksittäisten kappaletavaroiden keräilyyn, jotka eivät sovellu robottikeräilyyn. Meijereiden varastoissa näkee myös automaatti trukkeja, jotka kuljettavat tuotantolinjoilta valmiita tuotelavoja varastopaikoille.

http://www.rocla.com/fi/lehdisto/uutiset/automaattitrukit-ja-siirtohyllyt-katso-mita-vihivaunut-tekevat-valiolla

Kirjoittajat: Digiwinners