Osallistavat menetelmät toimintakulttuurin kehittämisessä 

 Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus voi toteutua eri toimintaympäristöissä, erilaisina rooleina tai tehtävinä ja osallisuutta voidaan toteuttaa erilaisin menetelmin. Viestinnän digitalisoituminen on lisännyt osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteistyön muotoja ja muuttanut siten vaikuttamisen dynamiikkaa. Etenkin yksilöiden vaikuttamismahdollisuudet ovat lisääntyneet ja samalla odotukset organisaatioita kohtaan ovat kasvaneet. 

Toteutuakseen hyvin, osallisuuden on oltava osa toimintakulttuuria ja strategiaa. Osallisuuden toteutuminen on mietittävä osana organisaation rakenteita ja toimintaohjelmia. Mahdollisuus aidosti osallistua työn ja toimintakulttuurin kehittämiseen, lisää luottamusta ja oikeudenmukaisuuden tunnetta sekä vahvistaa työhyvinvointia.

 Osallistavat menetelmät tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että yhteisessä työskentelyssä erilaisilla menetelmillä nostetaan toimijoiden motivaatiota, luodaan myönteistä ilmapiiriä ja parannetaan ryhmän jäsenten välistä luottamusta.

 Voidaan sanoa, että osallistavat menetelmät ovat työkalu ohjauksessa, jossa jokainen pääsee halutessaan vaikuttamaan toiminnan eri vaiheisiin. Osallistavat menetelmät ovat käytännön tekniikka tai harjoitus, jolla pyritään helpottamaan ihmisten osallistumista yhteisen tilannearvion tai suunnitelman tekemiseen tai muuhun keskusteluun, jossa tavoitteena on laskea osallistumisen kynnystä ja tehdä asia ymmärrettäväksi. (Hanna Laitinen, 2002; Pekkala & Luoma-Aho 2019)


Kuvio 1. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja KSL-opintokeskus 2017

Esimerkkinä osallistavasta toiminnasta Kansan Sivistystyön Liiton käyttämä malli on esitetty kuviossa 1. Kuviossa esitettyjen osallistavien menetelmien avulla KSL pyrkii lisäämään koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Oppimista tukevissa menetelmissä painottuu pyrkimys yhteisön vahvistamiseen sekä ryhmän toiminnan tukemiseen. KSL pyrkii myös toimimaan mahdollisimman esteettömissä koulutustiloissa myös hyödyntäen verkkoympäristöjä mahdollisimman paljon. (Kansan Sivistystyön Liitto 2017)

Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliiton (TJS) Opintokeskus suosittelee osallistavia menetelmiä, joita voidaan käyttää erilaisissa ryhmätyötilanteissa: opetuksessa, ongelmien kartoituksissa ja ratkaisuvaihtoehtojen miettimisessä, toiminnan suunnittelussa ja eri vaihtoehtojen ideoinnissa ja niin edelleen. Seuraavassa TJS:n (n.d) suosittelemia menetelmiä.

Esimerkkejä osallistavista menetelmistä 


  • Aivoriihi on erittäin tunnettu ideointimenetelmä. Sen tavoitteena on päästä kritiikittömään "ideointihuumaan", jolloin eri näkökulmat ja kokemukset saadaan hyödynnettyä. 
  • De Bonon kuuden ajatteluhatun tekniikka on ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. 
  • Ennakoiva dialogi on menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä toimintaympäristön tulkinnan mahdollisuuksia moniäänisyyden ja diversiteetin avulla. 
  • Ryhmämessut on menetelmä, jota käytetään kun ohjattava ryhmä on suuri. Sen avulla on mahdollista saada 30-100 ihmistä työskentelemään niin, että kaikki osallistuvat. 
  • Sanaleikkiä voidaan kehittää mm. niin, että kerätään kuvia, pieniä esineitä yms. virikkeitä, joiden herättämiä ajatuksia yhdistetään ratkaistavaan asiaan. 
  • Tuplatiimi on ryhmätyömenetelmä, jonka avulla voidaan käsitellä yhtä aihetta kerrallaan. 

Esimerkkejä osallistavista digitaalisista menetelmistä 

Digitaaliset menetelmät antavat yhteisön jäsenille mahdollisuuden osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen myös anonyymisti, ajasta ja paikasta riippumatta tai matalalla kynnyksellä. Erilaiset sähköiset kyselyt ja kartoitukset toimivat toimintakulttuurin kehittämisen tukena, kun kerätään esimerkiksi palautteita, ideoita, kehittämiskohteita tai hyviä käytänteitä tai halutaan jakaa osaamista. Esimerkkejä digitaalisista osallistamisen välineistä:

  • Padlet (esim. ryhmätöiden koonti) 
  • Kahoot 
  • Facebook 
  • Teams (esim. Osaamisen jakaminen, pikakyselyt, yhteinen työskentelyalusta, avoimuus) 
  • Yammer (esim. yhteinen keskustelu, avoimuus) 
  • LinkedIn (esim. asiantuntijaverkoston osallistaminen, joukkoistaminen) 
  • Skype, Zoom (esim. eri paikkakunnalla olevien jäsenten osallistaminen etäyhteyden kautta) 
  • AnswerGarden (esim. pikapalautteet ja yhteiset sanapilvet) 

Kehittäminen reflektoinnin ja Motorola-työkalun avulla 


Kehittämisessä ja kehittymisessä olennaista ovat kokemuksista oppiminen ja jatkuva parantaminen. Oivallinen, yksinkertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian Suomeen tuoma työmenetelmä tähän on Motorola-niminen työkalu. Menetelmä on alun perin otettu käyttöön Motorola-nimisessä yrityksessä sen toiminnan kehittämiseksi. Työkalu on yksinkertainen ja helppo käyttää: vastataan vain neljään kysymykseen ja kirjataan tehdyt huomiot muistiin.

Taulukko 1 Motorola-menetelmän kysymykset (Tiimiakatemia 2017).

Mikä meni hyvin?


Missä kehitettävää?
Mitä opimme?


Mitä viemme käytäntöön?


Tärkeää Motorolan tekemisessä on, että tekijät itse arvioivat kriittisesti omaa toimintaansa. Sen avulla tiimi voi itse kehittää tekemisiään ja parantaa jatkuvasti omaa toimintaansa. Myös hyvin menneet asiat kirjataan muistiin, jolloin vahvistetaan hyviä käytänteitä ja itseluottamusta. Opittujen asioiden kirjaaminen vahvistaa oppimisen ja kehittymisen ilmapiiriä. Viimeinen kysymys konkretisoi reflektion ja vie kehittämisen käytännön toimintaan.

Motorolan voi tehdä yksittäisen työrupeaman päätteeksi tai koko projektin lopussa. Tärkeää on dokumentoida tehdyt huomiot ja parantaa niiden avulla tulevaa toimintaa.

LÄHTEET

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 2017. Viitattu 15.11.2019 https://www.ksl.fi/wp-content/uploads/2017/10/Osallistavat-menetelm%C3%A4t-KSL-verkko.pdf

Laitinen Hanna 2002. Kenen ehdoilla: Osallistaminen kehitysyhteistyössä. Finlandia Kirja.

Pekkala Kaisa & Luoma-Aho Wilma 2019. Osallistava viestintä. Viitattu 15.11.2019 https://viestijat.fi/osallistava-viestinta/#cc7eec2e

Tiimiakatemia 2019. Tiimiakatemian työkalupakki - motorolat. Viitattu 15.11.2019 http://www.tiimiakatemia.fi/fi/blogi/tiimiakatemian-tyokalupakki-motorola

Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton opintokeskus n.d.. Viitattu 15.11.2019 https://www.tjs-opintokeskus.fi/opas-yhdistyksille/jasentilaisuudet/osallistavat-menetelmat


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön osaamista simulaatio-opetuksella

Medialukutaito Infograafi sekä kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa

Digikehittäminen oppilaitoksessa- tasapainoilua muutostarpeen ja vastavoimien välillä