Digikehittäminen oppilaitoksessa- tasapainoilua muutostarpeen ja vastavoimien välillä

Digitaaliset ympäristöt kiinnostavat nuoria etenkin vapaa-ajalla, mutta yhä enemmän digitaaliset palvelut sekä hyötykäyttö laajenee kaiken ikäisten kansalaisten keskuudessa. Digitaidoista on tullut kansalaistaitoja. Myös opetuksen ja oppimisen tueksi löytyy monenlaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka tuovat opetukseen monipuolisuutta ja helpottavat vuorovaikutusta. Koulutusalan määrärahojen leikkaukset kannustavat oppilaitoksia hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia.

Ammatillisen koulutuksen on aiempaa ketterämmin joustettava opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Asiakaslähtöisyys opetuksessa tarkoittaa mukautumista ajan, paikan, oppimistyylin ja aiemmin opitun suhteen. Tämä tarkoittaa muutoksia niin opetusmateriaalien, -tapojen ja -tilojen suhteen. Asiakaslähtöisesti työskentelyssä opettajan rooli oppijan valmentajana vahvistuu. Digitaalisuuden avulla voi etsiä uusia tapoja vastata asiakaslähtöisyyden tarpeeseen.

Väistämättömyydestään huolimatta, digitalisaatio ei tapahdu itsestään vaan vaatii systemaattista kehittämistyötä. Uusien toimintatapojen muotoilu, osaamisen hankkiminen, työvälineiden riittävä laatu ja määrä sekä uusien teknologioiden toimimattomuus aiheuttavat haasteita, joita tulee myös oppilaitoksissa aktiivisesti ratkoa. Muutos vaatii suunnitelmallisuutta ja selkeitä tavoitteita, vahvoja perusteita, rohkeita kokeiluja sekä muutosjohtamista. Teknisen infrastruktuurin rinnalla tulee kehittää erityisesti digiosaamista sekä uudistaa toimintatapoja ja -kulttuuria.

Näkökulmien monipuolisuus ja avoin ilmapiiri on avuksi uusia digitaalisia käytänteitä rakennettaessa. On hyvä, että oppilaitoksessa on digiosaajia, jotka  kokeilevat uusia välineitä ja alustoja rohkeasti.  Lisäksi tarvitaan kriittisempää massaa, joka haluaa saada uusien tapojen välittömät hyödyt esiin, mahdollisimman vähällä vaivalla. Paikkansa on myös muutoksen kyseenalaistajilla, jotka eivät koe digitalisaatiota lainkaan tarpeelliseksi. Yhdessä keskustelu ja kokemusten jakaminen on välttämätöntä, jotta aidosti hyvät käytänteet voivat levitä koko organisaation käyttöön.

Digimaailma on jatkuvasti kehittyvä ulottuvuus, jossa etiikka tai säännöt eivät aina ehdi tilanteen tasalle. Ei voida kuitenkaan jäädä odottamaan kunnes kehitys saavuttaa jonkun  tietyn pisteen. Koulutuskentällä on pysyttävä mukana kehityksessä, ei ainoastaan seuraamalla digimaailman muutoksia, vaan myös osallistumalla varsinaiseen kehitystyöhön. Digi-Opettajan roolista katsottuna on varmaan paras hyväksyä se ajatus, että toimimme niiden menetelmien ja teknologioiden mukaan, mikä tuntuu opiskelijoille luontevalta. Hyvä esimerkki on pelilliset oppimismenetelmät, missä erilaisten pelien avulla pystymme motivoimaan opiskelijoita keskittymään aiheisiin, jotka perinteisesti ovat olleet haasteellisia.

Tasapainottelu hyötyjen ja mahdollisten haittojen välillä on arkipäivää digivälineiden hyödyntämisessä. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttäminen koulutuksen tukena jakaa mielipiteitä. Somen välittömyyttä ja kattavuutta on kuitenkin vaikea voittaa viestintävälineenä. Suurin osa opiskelijoista käyttää somea. Opettajan tehtävänä on valjastaa se soveltuvin osin ammatillisen koulutuksen tarpeisiin sekä varmistaa opiskelijoiden someketti-osaaminen.

Digitaalisuus tuo selkeitä etuja yhteistyöhön ja ryhmän yhteisiin projektitöihin. Erilaiset pilvipalvelut helpottavat tiedostojen jakamista ja yhteismuokkaamista. Opettajat sekä opiskelijat hyötyvät siitä, että tiedostot ovat käytettävissä kaikilta laitteilla ympäristöstä riippumatta. Koulussa aloitettua tehtävää voi jatkaa kännykän avulla bussissa tai kotona tietokoneella. Sujuva käyttö edellyttää tietenkin pilvipalveluiden perusteiden ymmärtämistä ja osaamista niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Koska oppimisympäristöt ja materiaalit ovat moninaisia, tarvitaan opiskelijoilta yhä enemmän digitaalista lukutaitoa.

Osaamisen rinnalla tärkeitä ovat opiskelijalähtöiset digitaaliset työvälineet. Oppilaitoksen olisi turvattava määrällisesti ja laadullisesti riittävät välineet niin henkilöstölle kuin opiskelijoiden käyttöön mm.
- Tarpeenmukaiset laitteet kuten kannettavat tietokoneet, iPadit, Chromebookit tai pöytätietokoneet
- Ryhmän digitaalinen kalenteri, jossa määräajat, aktiviteetit ja muut tapahtumat
- Ketterät pikaviestimet kuten Whatsapp tai Twitter
- Ryhmän Internet-aloitussivu verkkosivustojen, widgetien ja muiden oppimiseen käytettyjen digitaalisten työkalujen kuratointiin
- Ryhmän tai opiskelijoiden blogit, joissa osaamista voi näyttää ja jakaa työelämän edustajille tai vanhemmille

Digikehittäminen on jatkuvaa tasapainoilua näiden tarpeiden, osaamisten, resurssien ja toimintatapojen välillä. Oppilaitoksissa on paljon opittavaa siinä, miten hajanainen ja  koko ajan muuttuva toimintaympäristö saataisiin aidosti palvelemaan niin opiskelijoita kuin myös opettajien työtä. Sen vuoksi digikehittämisessä tarvitaan jokaisen ääntä.